VISAO MISAO OBJECTIVO HAKSESUK BOLA FH KKN HOME FH LPV ARTIGOS FH MUZIKA LIA MENON FH RESPONDE

20150411

Hanoin Lisuk - Folin Mina-Rai no Orsamentu Ratifikativu 2015

Hanoin Lisuk
Folin Mina-Rai no Orsamentu Ratifikativu 2015

*Cosme da Costa Araujo

Cosme da Costa Araujo
Parlamentu Nasional (PN) aprova tiha ona Orsamentu Ratifikativu (OR) ba 2015 iha semana kotuk liu ba. Iha debate generalidade, deputadu sira preokupa ho folin mina-rai ne’ebé tu’un maka’as. É uma preocupação razoável. Laos sira deit. Ita hotu, inklui sosiedade sivil sira mós preokupa. Ita preokupa tamba to’o agora osan mina-rai maka sei sai hanesan fonte prinsipal (>70%) ba finansiamentu orsamentu estadu (OE). Laos ita deit. Kompañia sira ne’ebé esplora ita nia mina-rai mós preokupa. Folin mina-rai tu’un hamenus mós sira ninia rendimentu. Laos Timor-Leste deit. Nasaun bo’ot sira seluk iha mundu, ne’ebé prodús mina-rai, hanesan Rússia, Iraun no Venezuela, mós preokupa.

Ho preokupasaun ida ne’e, mosu sujestaun rua; (1) husu ba Governu, espesialmente Ministériu Petróleu, hodi halo intervensaun lalais ba problema ida ne’e no (2) hamenus OR 2015.

Governu kontinua propoin $1.5 bilaun dólares ba OR 2015 no hetan ona aprovasaun husi PN. Ita balun la satisfeitu. To’o balun dehan “ida tu’un, ida sa’e mós hanesan deit”. Maibe Governu ida ne’e iha ninia razaun rasik. Nia tetu no hili alternativa diak liu entre alternativa sira hotu ne’ebé iha.

Iha artigu ida ne’e, hau hakarak hatutan deit razaun hirak ne’ebé Governu tetu, hili no aprezenta ona hodi la hamenus OR 2015.

Tan sá folin mina-rai tu’un?

Folin mina-rai tu’un maka’as, mais de 50% husi $150 baríl ida iha Juniu 2014 ba $45 iha Janeiru 2015. Iha Abríl 2015, folin mina-rai sa’e fali, maske uitoan deit, ba $55.90. Iha fatores barak ne’ebé identifikadu kontribui ba folin mina-rai tu’un. Ein prinsípiu, dezekilíbriu entre demanda no fornesimentu ba mina-rai maka sai hanesan kauza prinsipál ba folin mina-rai tu’un.

Folin mina-rai tu’un tamba demanda menus (ki’ik liu) kompara ho fornesimentu ba mina-rai. Demanda ba mina-rai menus tamba (1) atividade ekonómika iha nasaun bo’ot iha Amerika Norte, Europa no China lao ladun diak. Nasaun hirak ne’e importa no konsumu mina-rai maka’as. Ho sira nia ekonomia lao hakdasak hela ne’e, sira ninia importasaun ba mina-rai mós tu’un; (2) aumenta iha efisiénsia no uza alternativa seluk, aleim de mina-rai; (3) Estadus Unidus Ámerika (EUA), nasaun ne’ebé importa mina-rai bo’ot liu iha mundu, hamenus importasaun ba mina-rai, tamba sira bele prodús rasik mina-rai, liu-liu Shale oil liu husi métodu freking; no (4) Nasaun sira ne’ebé hamahon a’an iha Organization of the Petroleum Exporting Countries (OPEC), ne’ebé kontrola 40% merkadu mundial, liu-liu nasaun Árabe sira, lakohi hamenus sira nia produsaun. Ida ne’e maka razaun sira, entre sira seluk, ne’ebé halo folin mina-rai tu’un.

Nasaun bo’ot sira ne’ebé prodús mina-rai hanesan Rússia, Iraun no Venezuela la iha forsa hodi halo intervensaun para estabiliza folin-mina rai, quanto mais Timor-Leste. Tan ne’e, Ministru Petróleu koalia lo’os. Folin mina-rai tu’un tamba impaktu husi dezekilibriu demanda no fornesimentu iha merkadu internasional. Ida ne’e fatór esternu ne’ebé Timor-Leste laiha kbi’it atu halo kontrolu no sa tán halo intervensaun.

Tan sá Governu la hamenus montante OR 2015?

Wainhira folin mina-rai tu’un, reseitas mina-rai mós tu’un. Tan ne’e, balun argumenta no husu ba Governu atu hamenus imidiatamente OR 2015. Sé ita halo nune’e, signifika ita sujere atu orsamentu estadu liga direitamente ho folin mina-rai, liu-liu folin mina-rai kurtu-prazu ne’ebé volatíl tebes-tebes. Volatíl iha ne’e signifika folin mina-rai la estável, tu’un sa’e derepenti, no ita laiha serteza hodi halo projeisaun ba folin mina-rai iha futuru, liu-liu ba kurtu-prazu.

Nasaun barak iha mundu, liu-liu países em desemvolvimento, maka pratika política fiscal pro-cíclico ida ne’e. Sira hasa’e (hamenus) sira nia orsamentu wainhira folin mina-rai sa’e (tu’un). Polítika ida ne’e ladiak no hanesan elementu ida husi maldisaun rekursu. Polítika hanesan ne’e sei hamosu deit “despeza públika ne’ebé volatíl, inefisiente”, no kria “instabilidade makro-ekonómika no kresimentu ekonómiku longu-prazu ne’ebé ki’ik”. Nune’e mós, wainhira folin mina-rai sa’e, ne’ebé implika ba aumentu iha orsamentu, sei “hasa’e demanda agregadu, hamosu inflasaun, kresimentu ekonómiku no konsumu iha kurtu-prazu deit”.

Governu, desde inísiu, konsiente ho problema ida ne’e. Tan ne’e deside hodi harí Fundu Petrolíferu (FP). Ho FP, ita desliga tiha orsamentu husi mudansa folin mina-rai iha kurtu-prazu, ne’ebé volatíl tebes-tebes. Wainhira folin mina-rai tu’un, FP, dezenpeña nia funsaun hanesan fundu estabelizasaun (stabilisation fund) hodi ajuda taka défise orsamental. Pelo kontráriu, wainhira folin mina-rai sa’e, FP, dezenpeña funsaun hanesan fundu poupansa (saving fund) hodi rai surplus – osan resin ne’ebé ita hetan tamba folin mina-rai sa’e. Funsaun FP ida da-huluk hametin estabilidade orsamental no makro-ekonómika. Funsaun FP ida da-ruak asegura poupansa ba tempu a’at no equidade intergeracional. Governu, desde inísiu, deside adopta política fiscal anti-cíclico katak orsamentu estadu desliga tiha ho folin mina-rai.

Governu mós konsiente katak sé ita liga orsamentu ho folin mina-rai, maka iha tinan ida nia laran deit ita bele hamosu OR barak-barak. Halo nune’e, ita “kria deit inserteza no dezvia Governu nia atensaun ba fali preparasaun OR barak-barak, do que tau atensaun no eforsu tomak ba iha implementasaun programa Governu nian. Iha tempu hanesan hamosu “prosesu orsamental ida ansi liu sein fó tempu sufisiente hodi halo análize no diskusaun ida klean” konaba OR hirak ne’e. Ikus mai hamosu deit “prosesu foti desizaun ida ladiak no despeza públika inefisiente”. Iha 2008 wainhira folin mina-rai tu’un ba $40, ita la halo OR, wainhira iha tempu ne’ebá mina-rai barak maka sei iha tasi okos. Tamba sá maka foin agora ita tenki halo mudansa ba OR, waihira falta deit 25% mina-rai iha tasi okos?.

Folin mina-rai sai hanesan komponente importante ida iha kalkulasaun ba RSE (rendimentu sustentável estimativa), aleim de volume no kustu produsaun mina-rai, no retornu investimentu FP. RSE ne’e 3% husi rikusoin mina-rai (RM), ne’ebé kompostu husi balansu atual FP no reseitas mina-rai ne’ebé ita projeta atu simu iha tinan hirak oin mai. Atu kalkula futuras reseitas mina-rai, ita presiza volume produsaun (VP), folin mina-rai (FM) no kustu produsaun (KP). Ho kalkulasaun simplés, futuras reseitas mina-rai = (VP x FM) – KP. Realidae hatudu katak mais de 75%, riku mina-rai iha área Bayu-Undan no Kitán, transforma tiha ona ba osan ne’ebé ita poupa iha FP. Falta deit 25% mina-rai maka sei iha tasi okos. Tan ne’e, folin mina-rai sei fo impaktu ne’ebé ladún bo’ot ba iha kalkulasaun RSE, tamba nia afeta deit 25% husi RM. RSE sei la sensitivu ona ba folin mina-rai kompara ho tinan hirak liu ba ne’e. Governu, hanoin katak, diak liu ita fo atensaun ba 75% ne’ebé ita hetan ona eim forma osan iha FP hodi asegura investimentu ida diak, liu-liu kualidade implementasaun programa no ekzekusaun orsamentu estadu.

Aleim de ne’e, wainhira kalkula RSE, Governu adopta prinsípiu prudénsia (konservativu). Eim termo folin-mina rai, Governu uza senáriu tolu (folin mina-rai Brent a’as, referénsia/médiu no baixu) folin mina-rai ne’ebé bazeia ba International Energy Outlook EIA, orgaun internationsional ida independente no kredível. Folin mina-rai ne’ebé Governu uza maka média entre senáriu referénsia no baixu, hafoin diskontu tan 5%. EIA fornese dadus folin mina-rai Brent ba senáriu tolu ne’e no projeisaun folin-mina rai ba longu-prazu iha fulan Abríl ka Maiu. Nune’e mós kompañia sira ne’ebé esplora ita nia mina-rai sei fo dadus volume produsaun (senáriu altu, médiu no baixu - ita uza ida baixu) no kustu produsaun mina-rai mai ita iha fulan Juniu/Juliu no dadus projeisaun retornu investimentu longu-prazu mós sei hetan iha fulan Maiu. Tan ne’e, sé ita hein to’o iha ne’ebá hodi hetan dadus sira ne’e, maka sei rezulta iha prolongamentu no tarde iha preparasaun, aprovasaun no ekzekusaun OR. Kalkulasaun RSE ba tinan oin mai sei tau iha konsiderasaun impaktu husi folin mina-rai ne’ebé tu’un maka’as foin lalais ne’e. Halo nune’e konserteza RSE ba 2016 sei tu’un.

Governu ida ne’e, Governu “continuidade”, hodi halao programa sira trasadu tiha ona ne’ebé haklaken iha Planu Dezenvolvimentu Estratéjiku (PDE). Maibe Governu ida ne’e, Governu “foun” mai ho nia maneira foun hodi introdús no fó énfaze liu ba kualidade implementasaun ne’ebé orienta liu ba rezultadu. Atu asegura value for money, Governu sei haré liu ba kualidade, laos kuantidade ekzekusaun no hamenus tiha despeza desnesesária sira. Ho hanoin ida ne’e, bele mós akontese katak wainhira tinan ida ne’e remata, Governu ninia ekzekusaun sei menus husi 100%. Iha ne’e, ita mós hahú ona muda ita nia paradigma hanoin tuan no muda ba paradigma foun ne’ebé sei avalia Governu ida ne’e ninia dezenpeñu bazeia ba kualidade, laos kuantidade ekzekusaun.

Ba oin, atu asegura estabilidade kurtu-prazu no sustantentabilidade longu-prazu, Governu promete atu “komesa haré ona ba nivel despeza públika ida sustentável bazeia ba análize sustentabilidade fiskal ida detailladu no rigorozu”. Katak Governu sei hasai projeitu sira balun ne’ebé la fó retornu ekonómiku no sosial. Ida ne’e inklui mós programa superflu ka desznesesária sira. No tau mós iha konsiderasaun iha kalkulasaun RSE 2016 impaktu husi folin mina-rai Brent ne’ebé foin lalais ne’e tu’un maka’as tebes-tebes.

Sem comentários:

Enviar um comentário

Nota: só um membro deste blogue pode publicar um comentário.