VISAO MISAO OBJECTIVO HAKSESUK BOLA FH KKN HOME FH LPV ARTIGOS FH MUZIKA LIA MENON FH RESPONDE

20060503

Tanjung Priok Ala Timor-Leste?

Tuir lian tatoli nebe maka Agência Lusa hatou iha Segunda (01/05) nebe koalia ho por ta voz Tenente Gastao Salsinha katak “Autoridade sira Oho manifestantes 60 ho resin (Lusa,01/05)”. Husi fontes independente nebe hetan konfirma ba deklarasaun Gastao Salsinha nina ne hodi explika katak “F-FDTL ho PNTL teri netik sira manifestantes sira nebe atu halai ba ailaran hodi raijada ho kilat. Hatutan fontes,kilat tarutu iha sexta (28/04) hahu husi tuku 5 loraik to´o tuku 7 dader. Tiru kilat kalan tomak ne ho objectivo maka ne: Oinsa maka provoka paniku iha populasaun,se populasaun paniku neduni sira labele movimentu besik ba fatin nebe maka rona kilat tarutu, neduni iha kalan tomak ne F-FDTL no PNTL ninia serbisu maka: Oinsa maka foti sira be mate ba soe ka hakui, atu nune waihira dadersan loron mata sae la iha ona sinal katak iha mate.
Dehan tan fontes katak iha labarik feto maka sei ba sai testamunya tamba nia hare ka nia mos halai husi mate nia let”. Se objectivo autoridade nian atu akalma situasaun, lia atu husu ba autoridade sira maka: Nusa maka tiru kilat kalan tomak? Se atu akalma situasaun,tuir regras tenke uja kartus lolos ka uja «balas de boracha», se tiru se kilat tutun ba let ka tenke se ba manifestantes sira? Tuir informasaun katak”Familia vitima husi Ermer lakohi simu sira nia familiares nebe mos vitimas (mate no kanek) iha autuasaun autoridades nian iha loron rua (28 i 30/04).
Hatan ba akusausan katak “F-FDTL ho PNTL oho manifestantes 60”,fontes oficiais dehan katak “Mate nain 5 lima deit no kanek maka 35 (Lusa,01/05)”. Cedo ka tarde ita sei hatene iha duni ka lae mate manifestantes 60. Ho fakto foun ne iha deklarasaun kontraditoriu: konaba se maka responsavel los ba atuasaun F-FDTL nian? Tuir Paulo Martins nudar PNTL katak “atu akalma situasaun neduni husu tulun ba F-FDTL(Lusa,28/04)”. Iha afirmasaun ikus waihira hatene katak “atuasaun F-FDTL nia ne provoka mate husi parte manifestantes nian barak,ikus mai Paulo Martins mos dehan katak nia simu ordem husi Governo atu husu tulun husi F-FDTL atu akalma situasaun. Husi sorin F-FDTL deklarasaun cefe Estado Maior F-FDTL,Lere Anan Timor katak “F-FDTL atua tamba autorizaun husi Governo (STL i TP,03/05)”. Lian maka ne oras ne sira tuda ba malu se los maka responsavel, se iha duni “Tanjuk Priok Ala Timor-Leste”. Nusa maka tenke bolu F-FDTL ba atua hodi akalma situasaun?Nain ulun sira hatene katak origens ba problemas ne entre Hirarqui F-FDTL vs F-FDTL Petisaun”,parte rua nebe maka envolve iha problemas nebe seidauk resolve. Normal se bolu F-FDTL ba ajuda PNTL klaro sira laos ona tiru ba lalehan (hanesan regras jerais) maibe sira tiru ba manifestante sira,laos tiru ona ho «balas boracha»maibe tiru ho kilat musan sira nebe Estado gasta osan hodi hola ba miliatres no PNTL hodi defende «soberania» maibe hodi tiru fali nia povo ka emar rasik nebe reivindika ka tuntutan ba sira nia direito. Halo anologia atuasaun ne hanesan mos iha Indonesia masakre nebe akontece iha Tanjung Priok iha tinan 1984, iha neba Beny Murdani nudar Pangab (Panglima Angkatan Bersenjata ) no Tri Sutrisno nudar Pandam Jaya,Jakarta nian hola decisaun hodi ba tiru manifestantes sira nebe reivindika atu restaura Estado-Islamico (turi versaun oficial Governo Indonesia). Kasu Tanjung Priok,foin investiga no lori autores moral no material ba Tribunal waihira Soeharto monu husi poder iha tinan 1998.
Iha kasu nebe maka atuasaun F-FDTL no PNTL provoka vitimas barak ba manifestantes sira, se iha filme karik se los maka representa personagens nudar Beny Murdani,Tri Sutrisno no Soeharto ba kasu Tanjung Priok Ala Timor-Leste?
Governo no Prezidencia Republika iha esforço ba harii komisaun ba investigasaun ba krise F-FDTL Petisaun nian ne,ninia origens,maibe ita mos la hatene se komisaun investigasaun ne inklui mos ba investiga Tanjuk Priok Ala Timor-Leste?

1 comentário:

  1. Petisionáriu Sira entre Barani Buka Justisa no Barani Hatán ba Justisa!

    Iha loron balu ne'e nia laran, mosu akontesimentu oioin, hanesan iha loron 28, fulan-Abríl, ne'ebé hahú ho asaun manifestante sira-nian hodi sunu no estraga sasán estadu no populasaun nian no mós rezulta polísia balu kanek todan, nune'e mós reasaun hosi F-FDTL ne'ebé hamosu manifestante sira hetan kanek no mate.

    Iha fali loron 4, fulan-Maiu, ne'ebé ema Timoroan barak sai nadodon ba idak-idak nia Distritu tanba rona informasaun Polísia-Militár no Polísia Unidade Intervensaun Rápida halai-lakon ho kilat.

    Ta'uk no pániku la'ós lahó razaun atu povu halai-namkari, tanis-halerik, husik sira-nia uma atu ba fatin ne'ebé de'it sira sente seguru. La'ós mós tanba de'it natureza povu ne'e atu ta'uk ka pániku maibé istória dalan naruk ba ukun-rasik an hatudu momoos katak prinsípiu hodi sosa ukun-rasik an ho folin ne'ebé karun tebetebes; matan-been, lakon sasán, faluk, oan-kiak, mate no kanek.

    Tanba ne'e justu ka la'e, folin ka la'e, presiza ka la'e atu povu ida-ne'e terus tan, terus ba prinsípiu ida-ne'ebé tan, ka prinsípiu ba interese ema ida-rua nian?

    Hakerek-na'in respeita tebetebes maluk petisionáriu sira-nia direitu, direitu ba justisa, liuliu justisa ba sira-nia kazu ne'ebé sira rasik sente katak hetan diskriminasaun.
    Maibé atu to'o ba ita-nia objetivu, ita tenke iha prinsípiu ida. Dalan oioin ita bele uza maibé tuba-metin nafatin ba ita-nia prinsípiu.

    Hakerek-na'in la bele ko'alia di'ak kona-ba diskriminasaun, tanba la hatene diskriminasaun oinsá loos, hakerek-nai'n mós la bele ko'alia di'ak kona-ba termu lorosa'e-loromonu tanba la hatene loloos, lojíku la la'e tanba de'it liafuan lorasa'e-loromonu, ka iha buat no ema ruma iha interese ho liafuan ida-ne'e? tanba ne'e hakerek-na'in sente presiza estudu no investigasaun klean atu hatene didi'ak sasán hirak-ne'e, no dalan ne'e maka tenke liuhosi komisaun aas ne'ebé estadu harii ne'ebé kompostu hosi reprezentante entidade sira hotu nian.

    Loos duni, ita moris iha país demokrátiku katak ema hotu-hotu livre atu ko'alia hodi fó-sai sira-nia hakarak no hanoin maibé ita-nia direitu ne'e limitadu, limitadu katak bainhira ita uza ita-nia direitu, iha mementu ne'e duni ita-nia direitu mai hamutuk kedas ho ita-nia devér. Atu dehan de'it katak ita bele uza ita-nia direitu atu halo manifestasaun maibé ita-nia direitu ne'e la bele hasai fila-fali ema seluk nia direitu mós, liuliu direitu ba sasán no moris.

    Hanesan ita hotu tuir akontesimentu hirak-ne'e, liuliu ezijénsia petisionáriu sira-nian. Foufoun sira dehan iha diskriminasaun, no ezijénsia barak tebetebes, no ikusliu sira deklara funu.

    Hakerek-na'in haree-hetan katak petisionáriu sira hetan susár barak iha sira-nia dalan tanba ema datoluk hahú halimar iha senáriu ida-ne'e. Ne'ebé realidade hatudu petisionáriu hakarak buat ida, ema datoluk hakarak buat seluk. No buat ida importante maka maske petisionáriu sira ho ema datoluk iha interese lahanesan maibé ikusmai sira iha fila-fali ho objetivu ida de'it.

    Dala balu maluk petisionáriu sira-nia prespetivu hanesan lalatak hosi prespetivu ema datoluk nian. Ba hakerek-na'in, ulun-boot, sosiedade sivíl, liuliu intelektuál sira, hetan mós doutrina termu lorosa'e-loromonu, satán sira iha prespetiva kloot tebetebes, ne'ebé dalabarak hamanas liután situasaun ida-ne'e. Intelektuál sira ne'ebé hasai kursu oioin la hanoin no la tetu uluk molok sira fó-sai sira-nia hanoin ka liafuan, maibé sira hetan influénsia lalais hosi ema ne'ebé la iha responsabilidade hodi politiza liafuan lorosa'e-loromonu no ema hirak-ne'e sira-nia sentimentu hanesan mantega nian.

    Ita hotu la presiza hanoin aat ba ema seluk, liu-liu ba ita-nia lutu nasaun nian hanesan PNTL no F-FDTL. Ita haree ho matan rasik, sira-nia atuasaun liuhosi akontesimentu hirak-ne'e. Dala ruma ita bele hanoin PNTL sori ka defende de'it maluk sira hosi parte loromonu, purezemplu: la iha atuasaun sériu no di'ak ida hosi polísia bainhira maluk sira hosi loromunu sunu no estraga sasán maluk sira hosi lorosa'e nian iha merkadu Taibesi no mós iha Tasitolu, ezemplu seluk maka vítima polísia sira hotu mai hosi parte lorosa'e nian, hanesan atuasaun polísia nian ba manifestante iha loron 4, fulan-Maiu, ne'ebé rezulta polísia na'in rua kanek, atuasaun polísia nian iha Fatu-hada ne'ebé rezulta polísia hosi UIR nian nai'n ida kanek no foin lalais ne'e rezulta tan polísia hosi UIR nai'n ida mate no balu kanek. Balu fali hanoin F-FDTL ne'e sori ka defende de'it maluk sira hosi parte lorosa'e tanba iha insidente tiru iha loron 28, fulan-Juñu ne'e rezulta ema mate ne'ebé barakliu mai hosi parte loromonu.

    Maske nune'e ita labele haree ho matan sorin de'it , satán ita fó ita-nia prespetivu sujeitu liu; dala barak ita-nia prespetivu hakesi no hakahur ho ita-nia interese polítiku no privadu (liuliu tanba ita mai hosi parte loromunu ka lorosa'e nian).

    Hakerek-na'in nia hanoin dalan di'ak liu hodi rezolve problema ida-ne'e maka:
    1. Liuhosi Komisaun aas ne'ebé ita-nia estadu harii dadaun ne'e. Tanba ne'e hosi parte rua; Petisionáriu sira no ofisiál F-FDTL nian tenke iha vontade di'ak hodi servisu hamutuk ho komisaun ida-ne'e. Importante liu maka solusaun no rekomendasaun saida de'it maka komisaun ne'e foti sira tenke simu.

    2. Liuhosi deklarasaun Ex Tenente Sr. Gastão Salsinha katak Komisaun ne'e tarde ona no ikusliu sira hakarak uza dalan violénsia hanesan dalan ikus ba rezolve sira-nia problema. Hakerek na'in hakarak repete tan liafuan ida iha leten katak dalan oioin ita bele uza maibé tenke metin ho ita-nia prinsípiu. Tanba ne'e Tuir Sr. Salsinha nia hanoin karik dalan violénsia maka dalan di'ak liu ba sira.

    Hakerek-na'in hakarak fó de'it ninia hanoin katak, uluknanain; Sr. Salsinha la metin ona iha ninia prinsípiu, rua; dala seluk hakerek-na'in mós lia-ida ho Sr. Salsinha, hanesan iha prespetivu sosíal hateten katak dalan ida ba hetan solusaun ka mudansa maka tenke liuhosi konflitu. Tanba ne'e Sr. Salsinha ho maluk sira-seluk ne'ebé hakarak uza dalan ida-ne'e tenke tetu mós ninia vantájen no dezvantájen sira.

    Dalan violénsia haterus povu barak ona, tanba ne'e husu ba petisionáriu no sira-nia simpatizante sira. Hakerek-na'in sujere, di'ak liu buka justisa liuhosi dalan konstituisionál, tanba iha ema barak maka fó sira-nia apoiu ba sira oinsá sira bele hetan sira-nia direitu ba Justisa, liuliu ba deskriminasaun ne'ebé sira konsidera katak eziste duni.

    Molok atu ramata ha'u-nia artigu ida-ne'e husu ba maluk petisionáriu no simpatizante sira atu hadook an hosi violénsia, tanba ita buka justisa ho violénsia, justisa ne'e folin-la'ek. Justisa ne'ebé sei iha folin maka justisa ne'ebé ita hetan liuhosi konfiansa povu ninian, se la'ós nune'e karik, ita-nia justisa ne'e folin de'it iha violénsia nia leten no bainhira de'it violénsia ne'e lakon, justisa ne'e lakon mós.

    Parabéns ba sira, karik liuhosi dalan violénsia ida-ne'e sira bele hetan justisa hanesan sira hakarak, sela'e sira tenke barani atu simu justisa liuhosi dalan violénsia mós. Fó-hanoin de'it ba maluk petisionáriu no simpatizante sira katak ita-nia prinsípiu ba ukun-rasik an ita hetan la'ós tanba liuhosi dalan violénsia ka liuhosi liman kro'at FALINTIL nian, maibé konfiansa povu barak nian liuhosi referendu.

    Ikusliu, fiar ka la fiar ita presiza lehat liafuan ema matenek-na'in nian katak la iha dalan imposivel bainhira de'it ita iha hakarak.
    Ba maluk sira hotu atu kuidadu ho propoganda hosi ema balu ne'ebé hakarak hafahe ita hodi politiza liafuan lorosa'e-loromonu. Presiza kuda iha ita-nia hanoin katak termu lorosa'e-loromonu nu'udar identidade kultura jeográfiku Timor-Leste nian.

    Ita hein!

    ResponderEliminar

Nota: só um membro deste blogue pode publicar um comentário.