VISAO MISAO OBJECTIVO HAKSESUK BOLA FH KKN HOME FH LPV ARTIGOS FH MUZIKA LIA MENON FH RESPONDE

20161114

Discursso Prezidenti Comite 12 de Novembro iha Komemorasaun Tinan Osan Mutin Masacre Santa Cruz

Discursso Prezidenti Comite 12 de
Novembro 
iha Komemorasaun Tinan Osan
Mutin Masacre Santa Cruz 

Exelénsias,

Gregorio Saldanha "Mouris"
 Prezidenti Comite 12 de Novembro
Tinan 25 rejista hela iha ita hotu nia memória, akontesimentu trájiku Massacre Santa Cruz, wainhira Juventude Lorico Asuwa’in sira nia ran fakar nalihun iha fatin lulik ida ne’e tamba deit La’kohi Fo’o Fatin ba’a Manu Java hodi Moris Hakmatek iha Timor Leste. Manifestasaun Pasífika 12 de Novembru 1991 ne’ebé hatutan Povu Timor Leste nia luta, representa luta Juventude tomak ne’ebé hakarak Timor Leste sai nasaun foun ida Independenti no Soberanu husi ukun rai liur.

Prosessu luta ba’a Ukun Rasik ‘An hetan obstákulus barak, wainhira Jakarta konsege taka Mundu Internasionál nia matan ho lia bosok katak, Povu Timor Leste simu ona “integrasaun” no kontenti ona ho “pembangunan” iha Indonésia nia ukun. Katak Xanana Gusmão “tokoh GPK/Fretilin” ho nia ema nain 50 deit ona maka halai ba’a mai iha ailaran hodi oho no naok populasaun nia hahán iha to’os laran.

Votos iha Assembleia Jerál Nasoins Unidas nudar apóiu ba’a Timor Leste tun ba’a bebeik. Populasaun mos terus ba’a bebeik ho perseguisaun, kapturasaun, desterus, dadur no mate tamba deit sira la’kohi Indonésia okupa nafatin sira nia rain Timor Leste.

Tamba ne’e maka Juventudi Lorico Asuwa’in sira ne’ebé sente nudar parte integranti husi terus naruk ne’ebá, hamutuk ho nia diresaun sira foti desijaun firme katak, laiha tan dalan seluk senaun, halo Manifestasaun Pasífika iha bandeira Unidade Nasionál nia okos, hanesan alternativa hodi revela Povu Maubere nia terus no nia hakarak ba’a Ukun Rasik ‘An.

Loron 12 fulan Outubru 1989 iha Tasi Tôlu, Santu Padre João Pauko II nudar ulun bo’ot Igreja Katólika ho jornalista estranjeiru sira sai testemuñus ba’a primeira manifestasaun husi Juventudi Lorico Asuwa’in sira hodi hakilar ba’a Ukun Rasik ‘An, nudar bomba ida ne’ebé nakfera iha Indonésia nia liman laran.

Iha loron 1, 2 no 3 fulan Jeniru 1990, Embaixadór amerikanu John Monjo husi Jakarta ho jornalistas estranjeirus sira seluk, sai mos testemuñus ba’a Juventudi Lorico Asuwa’in sira nia korajen hodi halo Manifestasaun Pasífika duranti loron 3 tu-tuir malu iha Díli hanesan segunda manifestasaun bo’ot ba’a Ukun Rasik ‘An.

Tu-tuir malu, Juventudi Lorico Asuwa’in sira la’para halo manifestasaun no protestus públikus sira seluk, no to’o ikus hanesan konsekuénsia militar indonésia ho nia kolaboradores sira assalta manifestantes sira ne’ebé subar iha Igreja Motael iha madrugada loron 28 Outubru 1991. Hanesan konsekuénsia husi atake ne’e timoroan nain 2 mate, ida husi parte Indonésia naran Afonso Henriques, ida seluk joven nasionalista naran Sebastião Gomes.

Juventudi Lorico Asuwa’in sira nia luta to’o iha Pontu Kulminante iha 12 Novembru 1991, wainhira sira ho determinasaun no aten brani hamrik protesta Indonésia sira oho Sebastião Gomes, hafoin oho timoroan barak ona duranti tempu naruk. Igreja ne’ebé sai nudar protetór ba’a povu no jovens resisténsia sira, igreja ne’ebé nia missionárius balu terus hanesan nia sarani sira, igreja ne’ebé fo’o inspirasaun no korajen ba’a timoroan sira wainhira Na’in Feto Peregrina hahú lao iha Timor laran tomak iha tinan 1988.

Exelénsias,

Juventudi Lorico Asuwa’in sira nia ran ne’ebé fakar iha Santa Cruz hanesan Povu Maubere nia ran ne’ebé fakar suli husi Ramelau to’o tasi, nudar sakrifísiu ba’a povu Timor Leste nia Independénsia, tenki inspira ita hotu hodi promete atu banati tuir sira nia dalan.

Mai ita promete atu lor-loron halo sakrifísiu hodi fakar ita nia kosar ben, la’os fakar tan ran, hodi estuda sai estudante ne’ebé iha kualidade, serbisu maka’as nudar serbidór diak ne’ebé prodús obra ho kualidade. Hadók ‘an husi hahalok ladiak ne’ebé lori susar ba’a ita nia povu hanesan, halo violénsia, halo korupsaun, kolusaun no nepotismu wainhira ita hetan fiar. Mai ita hadomi no respeita malu hodi hametin Seguransa no Unidade Nasionál, nudar kondisaun indispensável ba’a Desenvolvimentu Nasionál hodi muda povu hotu ba’a moris diak.

Habadak lian atu hatete tuir tema komemorasaun tinan 25 ne’e, HAMUTUK SERBI NUDAR ONRA BA’A ASUWA’IN SIRA lao’s ho Liafuan Mamuk deit, maibe ho Serbisu Maka’as no Hakarak halo Mudansa ba’a ita nia Mentalidade iha moris loron–loron hodi hari’i Timor Leste ida diak liu iha Futuru !!

Atu remata, hau hakarak hato’o mensajen no agradesimentu ba’a:

  1. Jovens no estudantes sira, imi orguilu ba’a tamba imi nia maun sira uluk prepara hela loron 12 Novembro nudar Loron Nasionál ba’a Juventude sira. Tamba ne’e husu ba’a imi hotu atu estuda maka’as, respeita no hadomi malu, hadók ‘an husi Violénsia, Tua Manas, Droga, Kalan Toba Tarde no Baruk Ten Serbisu, tamba imi maka ami hotu hein hodi kontinua luta ba’a povu nia moris diak no hari’i Timor Leste ida diak liu iha loron aban;

  2. Sobreviventes sira atu prepara ‘an hadia dadus 12 Novembro nian hodi hetan lista ida lolós no evita naran falsu sira hodi foti ‘as dignidade Lorico Assuwa’in sira nia luta. Tamba hahú tinan oin Comité 12 de Novembro sei haka’as an Halo Juramentu ba’a maluk sira ne’ebé uluk fo’o ona testemuñu ba’a maluk seluk ne’ebé rejista nudar ema 12 Novembro;

  3. Sobreviventes sira hotu tenki sai exemplár iha moris lor-loron, organiza no hadomi malu, kaer metin unidade Iha sira nia let, kaer metin sira nia estatutu nudar timoroan, no labele halo foer naran bo’ot Juventude Lorico Asuwa’in;

  4. Sobreviventes sira hotu atu estuda nafatin no serbisu maka’as, hodi lori mudansa ba’a vida ekonómika família ida-idak , no kontribui maka’as atu desenvolve Timor Leste Ida diak liu iha futuru;

  5. Agradese jornalista intenasionais sira ne’ebé uluk ho brani no matenek halo kobertura hodi halo filme 12 Novembro no lori ba'a rai liur. Iha ne’e ami temi belun bo’ot nain 2 ne’ebé oras ne’e hamutuk ho ita, Max Sahl ho Alan Nairn hodi representa sira seluk. Parabéns no obrigadu rohan laek ba’a sira hotu;

  6. Agradese Igreja Katólika ho nia missionárius sira ne’ebé ho korajen fo’o tulun oi-oin ba’a Juventude Lorico Asuwa’in sira, wainhira moris iha situasaun inseguru husi militár Indonésia sira nia ameasas;

  7. Agradese VI Governu Konstitusionál, em espesiál Maun Bo’ot Xanana Gusmão ne’ebé konkorda halo Lançamento Primeira Pedra ba’a konstrusaun Monumentu ka Memoriál Massacre Santa Cruz, 12 Novembro nian ohin iha rate Santa Cruz ne’e;

  8. Ami hein atu governu konsidera katak tempu ona hodi desidi MUDA MONUMENTU iha Igreja Motael oin, no TROKA FALI HO MONUMENTU SEBASTIÃO GOMES;

  9. Ami atu governu konsidera katak tempu to’o ona hodi halo APROXIMASAUN SÉRIU ba’a Governu Indonésia hodi hatudu rate Asuwa’in sira hotu ne’ebé sira oho tamba Uku Rasik ‘An, inklui iha Massacre Santa Cruz.

Hodi Comité 12 de Novembro nia naran hau hakarak Manifesta Orguilu no Parabéns ba’a Juventudi Lorico Asuwa’in sira hotu ho família, li-liu sira ne’ebé mate iha Massacre Santa Cruz.

Orguilhu no Agradesimentu hakarak hato’o mos ba’a Governu, li-liu Secretaria de Estado Juventude e Desporto no Entidades ka Ema hotu ne’ebé fo’o sira nia tulun atu ohin ita bele selebra Tinan 25 ka Tinan Osan Mutin Massacre Santa Cruz.

Obrigadu barak.
Díli, 12 Novembru 2016.

Sem comentários:

Enviar um comentário

Nota: só um membro deste blogue pode publicar um comentário.