VISAO MISAO OBJECTIVO HAKSESUK BOLA FH KKN HOME FH LPV ARTIGOS FH MUZIKA LIA MENON FH RESPONDE

20160320

LORON TO’O ONA, Páskua 2016!

LORON TO’O ONA, Páskua 2016!

Amo Bispo Carlos Filipe Ximenes Belo
Ho Domingu Ramos nian sarani sira namkari iha mundu rai klaran tama iha semana boot (ou Semana Maior) ka semana santa. Bolu semana santa, tanba semana ne’e ita dedika ba Na’i Jezus Kristu nia Páskua. Bolu semana boot (Semana Maior), tanba sarani sira iha semana ida ne’e hanoin hikas  mistériu sentral fiar nian no moris kreda/igreja nian.

Semana santa hahú ho domingu ramos nian, ka “Domingo da Paixão” Sarani sira tama iha prosisaun ho ai-sanak (ramos) ai oliveira, ka nuu ou tua metan tahan ka “AI-RAMOS”, iha liman, hodi hananu no haklaken Jezus Kristu, hanesan Liurai mundu nian; nia manan tiha ona sala no mate. Maibé, sarani sira mos sei la’o no hakat tuir Na’i Jezus Kristu nia terus no mate iha foho Kalváriu.

Tuir mai, ita tama iha tríduo paskal; loron tolu, kinta, sesta, no sábadu, sarani sira sei selebra mistério mesak importante deit:

- Kinta-feira santa: Ita sei hanoin hikas loron ne’ebé  Na’in Jezus kristu han hamutuk ho nia eskolante sira (apóstolu) iha “Ceia Pascal”. Iha jantar ka han kalan nian ne’e, Na’in Jezus fase apóstolu sira nia ain, hodi haruka sira atu hadomi malu (Mandamentu Foun ka domin nian); bainhira han daduan Jezus fahe paun no fó tua ba sira, hodi dehan: “Née hau nia isin, ne’e há’u nia ran”. Nain Jezus husik hela mai ita sakramentu boot rua: sakramentu eucaristia no sakramentu da ordem.

- Sesta-feira santa: Loron Paixaun“Paixão”: Ita hanoin hikas loron triste nian, tanba iha loron nee, ema baku, fó terus, no hedi Naí Jezus kristu iha Kruz. Sei lee Leitura da Paixão (tuir Ano A, B, C); hafoin ita sei re’i Na’in Jezuz nia krús. Loron ne’e la iha missa.

- Sabadu Santu kalan: Hala’o vijília paskal. Sarani sira hein Jezus ne’ebé sei moris hi’as! Selebrasuan iha klan Sabadu santu ne’e sei hala’o buat haat:

-Parte dahuluk: fó bensaun ba ahi foun no sriu paskal´(lilin halo bani/wani been), nébé reprezenta Jezus Kristu; Sei hananu knanauk furak ida naran “Precónio Pascal”.

-Parte daruak: hala’o “Liturgia da Palavra”. Sei lee leitura hitu, hasai hosi Antigo Testamento no Novo Testamento hodi hanoin hikas istória salvasuan nian;

- parte datoluk: liturjia batizmu nian. Hotu hotu sei hananu Ladaiña santu tomak nian; Prezidente ka amo lulik sei fó bensa ba bee; tuir mai, sarani sira hafoun hikas promessa batizmu nian (iha fatin balu, sarani katekumenu ka labarik sira) no hisik bee santu ba ema.

Parte dahaat: hala’o litrujia Páskua nian ho missa hanesan bain bain. De facto iha kalan ne’e Na’in Jezus Kristu moris hi’as duni! Tanba ne’e, sei dere ka toka sinu ka kampaiña no hananu Aleluia!

Iha Portugal, iha loron Domingu Resurreisaun, ema sei lori krús tama uma sai uma, atu nune’e família/uma kain sira bele rei Na’in Jezus moris  hi’as nia ilas. Iha Timor, la iha toman ka kostume ida ne’e. 

Ema aproveita atu ba halo piknik no hariis tasi. Iha tempu uluk (antigamente) oan sarani sira lori manu aman, manu tolun no tua botil ida, ka prezente seluk, ba husu bensa ba aman no nian sarani (padrinho no madrinha). Kostume ida ne’e mos atu lakon ba daudaun…

Boas Festas da Páscoa, Aleluia!

Amo Bispo Carlos Filipe Ximenes Belo

Sem comentários:

Enviar um comentário

Nota: só um membro deste blogue pode publicar um comentário.